Infra-alan onnistumista mitataan usein laadulla, turvallisuudella ja aikataululla, mutta yksi asia jää edelleen liian vähälle huomiolle: oliko urakka lopulta kannattava kaikille osapuolille. Koko toimialan kehitys riippuu siitä, pystytäänkö onnistumisesta ja kannattavuudesta keskustelemaan nykyistä avoimemmin jo ennen työmaan käynnistymistä ja myös hankkeen valmistuttua.
Vision Infran toimitusjohtaja Simo Pynnösen mukaan infra-alalla pitäisi keskustella nykyistä avoimemmin siitä, oliko urakka lopulta kannattava kaikille osapuolille silloin, kun urakka on saatu päätökseen.
“Pitäisi käydä keskustelut hankkeen taloudellisessa loppuselvityksessä, olivatko kannattavuusasiat kunnossa tai pysyikö urakka budjetissa. Keskustelua pitäisi käydä tilaajan ja urakoitsijan välillä puolin ja toisin”, Pynnönen toteaa.
Pynnösen mukaan infra-alalla onnistumista tarkastellaan edelleen liian usein vastakkainasettelun kautta. Kurjimmillaan tilanne on se, että urakoitsija kokee onnistumisen tunnetta tilaajan budjetin venyttämisestä tai tilaaja on tyytyväinen, ettei urakoitsija saanut lisä- tai muutostöitä läpi tilaajalle.
“Jos urakoitsija epäonnistuu urakkalaskennassa ja toteutuksessa, silloin maksetaan oppirahoja ja näin sen kuuluukin mennä. Jos tilaajalta on jäänyt asioita huomioimatta hankintavaiheessa, eikä urakoitsijalla ole ollut mahdollisuutta huomioida tätä laskentavaiheessa, niin silloin urakoitsijan ei pitäisi maksaa oppirahoja.”
Kannattavuus ei ole tavoite, vaan seuraus onnistuneesta urakasta
Vision Infran näkökulmasta kannattavuus ei ole irrallinen tavoite, vaan seuraus onnistuneesta hankkeesta. Kun projekti pysyy hallinnassa, myös laatu, turvallisuus, ympäristöasiat ja aikataulut toteutuvat paremmin.
“Tilaajan kannattavuus syntyy siitä, että investointi pysyy budjetissa, laatu on kunnossa, turvallisuudesta ei tingitä, eikä hankkeeseen tule ennustamattomia kuluja. Urakoitsijan näkökulmasta taas onnistuminen tarkoittaa sitä, että oma kyvykkyys pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti”, Pynnönen summaa.
Pynnösen mukaan myös hankkeiden kannustimia pitäisi tarkastella nykyistä enemmän kokonaisuuden onnistumisen näkökulmasta. Hänen mukaansa kaikkien urakan osapuolten tekemistä pitäisi ohjata siihen, että laatu, turvallisuus, aikataulu ja budjetti toteutuvat yhdessä – ei siihen, että ongelmista tai hankkeen venymisestä syntyy kenellekään hyötyä.
Suurin osa urakan onnistumisesta ratkaistaan ennen työmaan käynnistymistä
Pynnösen mukaan merkittävä osa hankkeen onnistumisesta ratkaistaan jo ennen ensimmäistäkään kauhan liikettä. Mitä enemmän hankkeen alkuvaiheessa pystytään keskustelemaan eri osapuolten välillä, sitä enemmän voidaan vaikuttaa hankkeen ennakoitavuuteen, työn sujuvuuteen ja lopputulokseen.
“Koko infra-alan tekemistä pystyttäisiin kehittämään enemmän hankintojen suunnittelulla ja avoimella keskusteluyhteydellä kuin sillä, kuinka nopeasti tai tehokkaasti kauha heiluu työmaalla.”
Visionilla on kertynyt hyviä kokemuksia erityisesti sellaisista urakoista, joissa urakoitsija on päässyt osallistumaan keskusteluun jo ennen lopullista tarjousvaihetta. Tällöin toteutusta edistäviä ratkaisuja voidaan hyväksyttää ajoissa eikä niitä tarvitse lähteä ratkomaan kesken työmaan.
Toimivimmat ratkaisut löytyvät usein ennen tarjousvaihetta
Vision Infran näkökulmasta tehokkuus ei synny vain työmaan suorituskyvystä, vaan siitä, että ratkaisuja pystytään miettimään yhdessä jo laskenta- ja budjetointivaiheessa. Samalla myös hankkeen resursointia voidaan tarkastella realistisemmin.
“Kannattavuuden näkökulmasta on tärkeää, että urakka on oikein resursoitu urakoitsijan ja tilaajan puolelta. Esimerkiksi riittävä valvontaresurssi ja mahdollisuus tukea hankkeen onnistumista vaikuttavat paljon kokonaisuuteen.”
Pynnösen mukaan lisä- ja muutostöiden määrää pystyttäisiin vähentämään merkittävästi, jos urakoitsijoiden osaamista hyödynnettäisiin aktiivisemmin jo ennen varsinaista tarjousvaihetta.
“Jos lisä- ja muutostöitä pystytään vähentämään ennakkoon keskustelemalla, silloin hankkeet ovat kannattavampia ja parhaimmillaan voidaan päästä jopa aikataulun edelle.”
Alan tulevaisuus rakentuu onnistumisten varaan
Visionilla hyviä kokemuksia on kertynyt erityisesti urakoista, joissa tilaaja on hyödyntänyt neuvottelumenettelyä, markkinavuoropuhelua tai ST-urakkamallia. Tällöin urakoitsija pystyy tuomaan esiin konkreettisia kehitysehdotuksia jo ennen lopullista tarjousprosessia.
“Urakoitsijalla voi olla kyvykkyyttä nostaa esiin asioita, joita tilaaja ei ole vielä investointisuunnitteluvaiheessa huomioinut. Jos niitä ei pystytä käsittelemään avoimesti ennen lopullista tarjousta, syntyy helposti epävarmuutta myös toteutusvaiheeseen.”
Pynnösen mukaan infra-ala hyötyisi siitä, että onnistumisista ja epäonnistumisista pystyttäisiin keskustelemaan nykyistä avoimemmin – ensin hankkeiden sisällä ja myöhemmin laajemmin koko toimialalla.
“Jos pystyttäisiin ensin puhumaan onnistumisista, sen jälkeen pystyttäisiin varmasti puhumaan myös epäonnistumisista. Niistä kuitenkin opitaan yleensä kaikkein eniten.”
Lopulta kyse on hänen mukaansa koko alan tulevaisuudesta. Kun hankkeet pystytään toteuttamaan kannattavasti ja hallitusti, myös alan veto- ja pitovoima vahvistuvat.
“Ei kukaan halua lähteä epäonnistumaan. Kannattavuus on iso osa onnistumista – ja onnistumiset taas vaikuttavat suoraan siihen, miten houkuttelevana infra-ala nähdään tulevaisuudessa”, Pynnönen kiteyttää.
