Infra-alan laatuvaatimukset pohjautuvat yleisiin laatuvaatimuksiin ja työmääräyksiin, mutta myös yksilö- ja yritystason referensseillä on suuri rooli urakkakohtaisissa vaatimuksissa.
Infrarakentamisen laatuvaatimukset pohjautuvat erilaisiin rakentamisen yleisiin laatuvaatimuksiin, kuten Infra- ja MaaRYLiin. Näissä alan yhdessä sopimissa kirjallisissa kuvauksissa kiteytyvät niin eri toimialojen tekniset vaatimukset kuin hyvän rakennustavan vaatimukset.
Erilaisten työohjeiden ohella laatua seurataan tilaajaorganisaatioiden puolelta yritys- ja henkilötasoisilla referensseillä, joilla pyritään varmistamaan, että vaativammatkin urakat saatetaan valmiiksi laadukkaasti ja ajallaan. Toisaalta referenssivaatimukset rajoittavat myös tarjoajien määrää.
“Ajantasainen referenssiluettelo pitää sisällään urakat noin edellisen viiden vuoden ajalta. Sitä vanhempia referenssejä ei enää pääsääntöisesti hyväksytä”, tarkentaa referenssivaatimuksia Vision Infran työpäällikkö Toni Hakala.
Vision Infran näkökulmasta laatuvaatimusten täyttämiseksi on huomioitava erityisesti:
- urakoiden omavalvonta
- laatuun sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö
- laatuvaatimukset täyttävät aliurakoitsijat.
Laatuvaatimukset koskevat yritys- ja henkilötasoa
Vision Infran urakoiden keskiössä on työn aikainen omavalvonta, joka koskee paitsi työn toteutuksen seuraamista myös urakka-asiakirjoissa määriteltyjen laatuvaatimusten huomioimista. Näin pystymme todentamaan tilaajalle, että työ on tehty oikein ja asiakirjojen mukaisesti sovitussa aikataulussa.
Laatuvaatimusten todentamista seurataan työmaakokouksissa, mikä on yleinen käytäntö alalla. Valmistelemme työmaakokouksiin kattavan aineiston, jonka ohella tarjoamme tilaajalle myös reaaliaikaisen valokuvadokumentaation. Näin aikasidonnaiset ja päivittäiset työmaalla tapahtuneet toiminnot näkyvät tilaajalle reaaliajassa ja lisäävät avoimuutta.
Koska yritys- ja henkilöreferenssit ovat alalla merkittävässä roolissa, seuraamme urakoiden vaatimuksia jatkuvasti ja pyrimme reagoimaan niihin hankkimalla lisää referenssejä sekä ylläpitämällä omaa referenssiluetteloamme. Erityisesti vastaavan mestarin referenssien hankkiminen voi olla haastava prosessi – jokainen tekijä tarvitsee aina sen ensimmäisen urakkansa referenssikseen, mutta vaatimus olemassa olevasta referenssistä vie tilaisuuden herkästi mennessään.
“Meillä on usein ollut työnjohtajia, joilla käytännössä olisi pätevyys, mutta heitä ei ole henkilöreferenssien puuttuessa voitu nimetä vastaaviksi mestareiksi. Tietynlaiset hankkeet mahdollistavat onneksi referenssien keräämisen näille henkilöille, jos jo entuudestaan olemme saaneet näytettyä ammattitaitomme ja luotettavuutemme”, kertoo Hakala.
Motivoitunut henkilöstö mahdollistaa laadun toteutumisen urakasta toiseen
Erilaisten konkreettisten laatu- ja referenssivaatimusten lisäksi urakoihin liittyvään laatukeskusteluun on hyvä nostaa myös urakassa työskentelevien ammattilaisten kyvykkyys ja tahtotila laadukkaan työnjäljen tekemiseen. Vision Infran arjessa laatuun vaikutetaan esimerkiksi pätevyyskoulutusten ja ajantasaisten työkalujen tarjoamisen kautta, jotta jokaisella työntekijällä on mahdollisuus oman työnsä tehostamiseen ja kehittämiseen.
Myös yrityksellä on Hakalan mukaan on suuri rooli koko henkilöstön sitoutumisessa laatuun:
“Visionilla pyritään sitouttamaan ihmiset työhön ja sen laatuun myös sillä, että ymmärretään elämän muutkin realiteetit työn ohella. Laatu paranee, kun mennään yksilö edellä.”
Motivoitunut ja osaava henkilökunta on Vision Infran laadun takaamisen keskiössä – kaikkea ei tarvitse osata heti, jos asenne on kohdallaan. Myös hyvät ihmissuhdetaidot ovat arvokkaita, jotta kommunikointi ja työn aikainen tiedottaminen eri sidosryhmien kanssa on sujuvaa.
“Meillä on aina pyrkimyksenä toimia Visionin arvojen mukaisesti ja olla avoin toimija, joka uskaltaa myös epäröimättä myöntää virheet. Meillä on halu olla avoimen rohkeita, jolloin virheitä ei piilotella vaan niiden kautta kehitetään meidän, mutta myös osin tilaajan toimintaa”, kuvailee Hakala.
Laatuvaatimusten valvonta tulee lisääntymään tulevaisuudessa
On varmaa, että laatuvaatimusten toteutumisen valvonta infra-alalla tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Esimerkiksi laskutusperusteet voivat muuttua niin, että urakoitsijan on toimitettava yhä aktiivisemmin laatuaineistodataa jo urakan aikana päästäkseen laskuttamaan maksueriä. Tällä hetkellä laatudokumentaation kerääminen ja toimittaminen saattaa tapahtua vasta urakan päättymisvaiheessa.
Myös työsuoritteiden itselleluovutuksia tullaan tulevaisuudessa vaatimaan entistä enemmän varsinkin isommissa hankkeissa. Itselleluovutus sijoittuu nykyisten käytäntöjen mukaisesti pääosin urakan loppuvaiheeseen ja sen aikana jokainen osapuoli käy läpi urakan aikana tehdyt toimenpiteet.
“Urakoitsijat tulevat tulevaisuudessa varmasti oppimaan sen, että laadun varmistusta ei tehdä pelkästään tilaajalle vaan itselle. Sen olemme jo sisäistäneet Visionilla”, toteaa Hakala.
