Vision Infra kasvoi ulos johtoryhmätyöskentelystä ja siihen pohjautuvasta ajatusmallista. Muutos antaa tilaa uudelle, mutta tuo päätöksentekoon myös erilaista vastuuta.
Vision Infran alkuvuosi alkoi muutoksella, kun johtoryhmätyöskentelystä päätettiin luopua. Päätöksen takana on Visionin toimitusjohtaja Simo Pynnönen.
“Johtoryhmätyöskentelyn ajatusmalli ei toiminut Visionin yritys- ja johtamiskulttuurissa. Ei ollut kyse siitä, ettei johtoryhmässämme olisi ollut oikea osaaminen ja sitoutuminen, vaan se teki meistä tietyissä asioissa kankeampia”, Pynnönen kuvailee.
Loppuvuodesta 2023 toteutettu suunnattu osakeanti ja sen lopputulos puhuvat puolestaan koko henkilöstön sitoutumisesta yritykseen ja sen tulevaisuuden rakentamiseen.
“Johtoryhmätyöskentely tällaisessa yrityksessä, jossa kaikki työntekijät ovat omistajia ja sitoutuneet yhteiseen tekemiseen ja kehittämiseen, oli haaste. Se hidasti tekemistä sekä vaikeutti päätösten viemistä konkreettiselle tasolle. Halusin myös, että kaikki meidän nykyiset ja tulevaisuuden huippuammattilaiset pääsevät mukaan siihen päätöksentekoon, jossa heillä on selkeästi osaamista ja halua olla mukana”, Pynnönen kiteyttää.
Entisestä toimintamallista luopuminen antaa tilaa uusille prosesseille ja johtamiselle
Johtoryhmätyöskentelyn mekaniikka koettiin Pynnösen mukaan Visionin arjessa enemmän jarruttavaksi kuin toimintaa tehostavaksi voimaksi. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki yrityksen avainprosessit avataan koko henkilöstölle, mutta muutos mahdollistaa oikeiden ihmisten ottamisen mukaan oikeaan aikaan.
“Aina, kun käsittelimme asioita tiimipalaverissa, jouduin toistamaan useita kertoja mantraa, että otamme tämän asian esille seuraavassa johtoryhmässä. Se on sama kuin kertoisin sitoutuneille ammatti-ihmisille, että te ette ole riittävän tärkeitä ollaksenne tässä prosessissa itse mukana”, Pynnönen toteaa.
Päätös otettiin Visionilla vastaan hyvin ja henkilöstöltä tulleet signaalit olivat yksi tekijä, jonka vuoksi johtoryhmätyöskentelystä luopumista alettiin alun perin valmistella. Pynnösen mukaan johtoryhmäajattelu toi turhaa sisäistä byrokratiaa, jolle ei enää yksinkertaisesti ollut tarvetta.
Johtoryhmäajattelumallista luopuminen asettaa myös tiettyjä vaatimuksia: päätöksenteosta on tehtävä läpinäkyvämpää, tehdyt päätökset on pystyttävä perustelemaan, riskienhallinnan tulee toimia ja viestimisen koko yrityksen tasolla on oltava oikea-aikaista ja kattavaa.
“Olemme saaneet käyttöönotettua uusia prosesseja ja ne tukevat johtamista tulevaisuudessa. Tietyt ohjaavat elementit säilyvät johtamisessa jatkossakin ja nyt esimerkiksi päätöksentekoon voidaan osallistaa henkilöstöä ihan eri tavalla kuin aiemmin”, Pynnönen kertoo.
Muutos tuo päätöksentekoon avoimuutta sekä vastuuta
Johtoryhmätyöskentely on myös infra-alalla varsin yleinen toimintamalli, mutta välillä vallitsevia käytänteitä on hyvä tarkastella yrityksen omasta näkökulmasta.
“Olen itsekin kasvanut johtoryhmätyöskentelyyn koko urani ajan ja se on ollut tapa, jolla toimintaa ohjataan. Joillekin se on edelleen juuri oikea tapa, mutta meille se ei enää sitä ollut”, Pynnönen toteaa.
Pynnösen mukaan johtoryhmän häivyttäminen yrityksen arjesta luo mahdollisuuksia, mutta myös korostaa yksilö- ja tiimitasolla tehtyjä päätöksiä. Muutos edellyttää ennen kaikkea avoimuutta ja vastuuta päätöksentekoon:
“Tietysti tämä tarkoittaa jatkossa että minä tai kukaan muukaan ei pysty luikkimaan johtoryhmän taakse. Päätökset pitää perustella ihmisille ja olla suoraselkäinen, mikä pakottaa viemään asioita eteenpäin ja ottamaan vastuuta. Päätöksen tekemistä ei opi kuin tekemällä päätöksiä, oli ne sitten hyviä tai huonoja.”
